-Vau mikä ilta! Helmi oli käynyt ulkona kavereidensa kanssa pitkästä aikaa. Hauskaa oli kuulla kaikkien niiden hullujen jutut. Vitsi, mä oon tuntenut toiset jo parikymmentä vuotta. Ja nyt niillä on monilla jo lapset ja perheet ja erot ja vaikka mitkä. Ah.

-Olihan siellä tanssilattia. Ja Heikki kävi hakee tanssii aika monta kertaa. Istuin kuitenkin tyttöjen pöydässä, kun ulos kerta oli yhdessä menty. Helmi ja Heikki. Se on ihan kun tää vanha sarjakuva. Montas drinksuu mä otin? Heikki tarjos kanssa. meni nopeesti aika tyttöjen kanssa. Kaikki pääs kotimatkalle hyvin. Otti toiset kimppataksin. Mut mä kun asun ainoona täällä päin. Yöbussi kulkee hyvin.

-Kilsan matka vaan himaan tästä pysäkiltä. Vitsi, kun melkeen kaikki lumet on jo sulanut. Ihan kuivat jalkakäytävät. Miten ne jotku näytti jo niinku ihan täysin täysikäisiltä. Oliks parilla jo vähän kuin ryppyjä naamalla ja perse hylly? Hah. Onneks mä oon ihan täysin nuori. Ootas, Heikki anto mulle puhelinnumeronsa. Se on täällä jossain. Pitäiskö toivottaa hyvää yötä? Jos menis sen kanssa ulos ens viikonloppuna. Tässä. 040355 onks toi seiska vai ykkönen 7802. No niin, antaa mennä vaan...

-Nyt alko Antikaisella loma! Vähän meinas mennä kiireen puolelle työt. Hitto nää aikaset aamulennot. On siinäkin nyt järkee olla kentällä ennen viittä aamuyöstä. Pakkaa, pistä pää tyynyyn, ja kello soi ennen kuin ees nukahdat. En nyt tiedä, oliks mitään järkee lähtee autolla kentälle. Kettusen ja Viljasen kans viikon parkki osiin vastaan pari taksia meno ja paluu. Paluu. Hitto. Enhän mä voi ottaa muuta kun ruokajuomat koneessa. On joo järkee. Kettunen saa ajaa, kun ehdottikin koko hommaa.

-Eipä mee enää kauaa, kun ollaan koneessa ja vot, sitten altaan reunalla paukkua naamaan! Puhelin soi. Mitä nyt? Mä en ainakaan oo myöhässä. Älä vaan anna sanoo, et jompikumpi nukkunut pommiin. Missä se koko puhelin on? Mihin hiton taskuun mä laitoin sen tässä?

-Kotona kohta. Tästä vaan yli. Eipä taida Heikki olla hereillä enää. No, oho, kellohan onkin jo yli neljä. Joo, olis varmaan ollut paljon parempi soittaa vasta huomenna. 

Antikainen kaivoi taskuaan. -Puhelin saatana tippu lattialle. Antikainen kumartui. Kuului tömähdys. Tuulilasi särkyi. Hän painoi jarrua. -Mikä siihen osui? Ei kai. Antikainen näki naisen makaavan maassa. Hänellä oli puhelin kädessään, jolla soitti 112:een.

Poliisi ja ambulanssi tuntuivat tulevan heti soittonsa jälkeen. Antikaisella löi tyhjää. -Kuollut on. Kädessä on puhelin. Siinä näkyy numero, 0403557802. Onkohan miehen numero? Toivottavasti ei ole pieniä lapsia. Ikävä kyllä Antikainen, tästä tulee syyte kuolemantuottamuksesta. Me lähdetään Pasilaan kuulusteluihin, auto jää tänne. Onko siellä mitään tavaroita? Toivottavasti ei ollut mitään suunnitelmia tälle päivälle. Ootetaan vaan, että tutkijat tulee tänne. Viedään sut tonne maijaan tavaroiden kanssa.

Antikainen ei ollut ymmärtänyt muuta kuin puhelinnumeron, jonka poliisi oli naisen luurista sanellut.

Putkensolinat